Koulutan ylikonemestareille ja alikonemestareille turbiinien ja höyrykattiloiden käyttöä, kunnonvalvontaa ja kunnossapitoa.
Voimalaitosalalle siirryin ruotsalaisesta tankkilaivasta vuonna 1981 työskentelemään kolmoslämmitäjäksi kivihiilivoimalaitokseen. Olen hankkinut työkokemukseni 25 vuoden työskentelyllä 17 voimalaitoksessa neljässä eri maassa. Teoreettista tietoa olen saanut suorittamalla koneteknikon, energiainsinöörin, myynnin ammattitutkinnon, AMK-koneinsinöörin, ratkaisukeskeinen valmentajan, Master of Project Management, näyttötutkintomestarin ja opettajakoulutuksen. Erityisesti arvostan käymiäni kuutta Mauri Kumpulaisen järjestämää laajaa höyryturbiinikoulutusta ja kahta Mihaly Makkain järjestämää pitkää turbiinikoulutusta sekä Anders Linnakankaan järjestämää höyryturbiinikoulutusta. Minulla on ollut mahdollisuus vierailla 7:ssa eri turbiinitehtaassa. Minulla on itselläni laaja voimalaitosalan kotikirjasto, olen kerännyt alan kirjoja vuosikymmenien ajan. Olen hankkinut ylikonemestarin ja tietokirjailijan pätevyydet.
Kirjoittamani Turbiinitekniikka ja Steam Turbines -kirjat on käyttökelpoisia turbiinialan käsikirjoja voimalaitoksissa työskenteleville henkilöille.
Generaattorit-kirja on ensimmäinen suomenkielinen generaattorikäsikirja. Kirjassa käsitellään generaattorieen rakennetta, käyttöä, kunnonvalvontaa ja huoltoa.
Tällä hetkellä kirjoitan Kattilakirjaa. Kirjan julkaisee AMK-Kustannus Oy vuoden 2024 aika.
1. Kuvassa höyryturbiinin sisäpesän mittaus huollon yhteydessä, eli laserilla katsotaan johtosiipien linjaus. Mittauksessa selviää pitääkö johtosiipien paikkaa säätää johonkin suuntaa.
2. Kuvassa kaksi juoksunen turbiini.
3. Kuvassa höyryturbiini
4. Kuvassa 177MW lauhdeturbiini
1. Johtosiipi, vaihe 1
2. Juoksusiipi 1
3. Tasapainotusreijät
Kaasuturbiinin jouksusiivet vaiheet 1,2,3 ja 4. Suuruusjärjestyksessä nro 1 on oikealla pienin ja lyhin. Aina ennen juoksusiipeä on johtosiipi, johtosiivet alapuoliskossa vielä paikoillaan.
Johtosiviistö ohjaa kuumat palokaasut juoksusiiviille. Juoksusiivistöt 1 ja 2 sekä johtosiivistö 1 ja 2 ovat pinnoitettu lämpötilaa kestäväksi. Tasapainotusreijät: kaasuturbiinin roottori pystytään tasapainottamaan turbiinia avaamatta. Ulkokuoresta otetaan tulppa pois ja erikoisavaimella lisätään tai poistetaan tasapainotuspainoja: lyijypaino ja ruuvi.
Yli 90 prosenttia virtaavan veden energiasta saadaan sähköksi.
Nykytekniikka on tuonut vesiturbiineihin merkittäviä ympäristöllisiä parannuksia aikaisempaan tekniikkaan verrattuna. Lisäksi tekniikan kehitys tuo ympäristöhyötyjä tuotekehittelyn myötä.
Vesivoimaa kannattaa parantaa koska tehostamistoimilla voimalaitoksista saatava lisäteho on tulevaisuudessa yhä arvokkaampaa säätötehoa. Vesivoima onkin tärkeää kulutuksen ja tuotannon eroa tasaavana säätövoimana.
Tuulivoimalan konehuone Konehuoneessa sijaitsevat vaihteisto, generaattori, muuntaja sekä säätö- ja ohjausjärjestelmät. Joissakin voimaloissa muuntaja ja ohjauskeskukset voivat sijaita myös tornin alaosassa. Konehuoneen runko valmistetaan yleensä teräksestä ja konehuonetta ympäröivä ja suojaava ”kuori” lasikuidusta.
Sähkö on yhteiskunnan toiminnalle tärkeää ja välttämätöntä. Sähkön tasaisen ja varman saatavuuden takaamiseksi on tehtävä suuria taloudellisia investointeja voimaloihin ja niiden generaattoreihin sekä huolehdittava henkilökunnan korkeasta ammattitaidosta.
Generaattori - käyttö, huolto ja kunnossapito on laadittu sähköalan ja energiatekniikan oppikirjaksi mm. sähkö- ja automaatioalan opiskelijoille, amk-insinööreille, ylikonemestareille, ja voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkinnon suorittajille. Kirja on toisaalta käytännönläheinen generaattorikäsikirja alalla työskenteleville ammattilaisille ja toisaalta sisältää syvemmälle menevää kerrontaa mm. laitteistojen toiminnasta.
Kirjassa käsitellään höyry- ja kaasuturbiinien generaattorienrakenteita, niiden osia ja käyttöön liittyvää tarkastus- ja huoltotoimintaa. Kirjassa käsitellään generaattorin ohjausta ja tahdistusta sähköverkkoon. Eri luvuissa syvennetään tietämystä, mitkä osat voivat vaurioitua ja niihin liittyvät vikamekanismit. Kirjassa esitellään vesi-, tuuli-, moottori-, varavoimaloiden tärkeää tehtävää tarkastellaan monesta näkökulmasta, lastinkäsittelykoneiden ja veturien sekä lentokoneiden generaattoreihin liittyviä käytännön asioita. Kirjan pyrkimyksenä on antaa lukijalle käytännön tietoa ja kokemusta, jota on kerätty alan asiantuntijoilta.